Speedtest.fi Speedtest.fi

Nopeustesti.fi - kun nopeus ratkaisee

Nopeustesti.fi - kun nopeus ratkaisee

Speed test
  Speedtest in English
Hastighetstest
  Hastighetstest på svenska

© 2010 Siptune

Nopeustesti.fi
 Etusivu
 Yhteysnopeus
 Tietokoneen nopeus
 Muistilaitteet
 Mobiililaitteet

Mistä muodostuu mobiililaajakaistan nopeus?

Mobiilinetti on toimiessaan kerrassaan mainio, uusilla nopeuksilla riittävä kiinteäksikin laajakaistaksi. "Toimiessaan" ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Viisi avaintekijää toiminnalle ja nopeudelle on, ja neljään näistä voi itsekin vaikuttaa. Itse vaikutettavissa on antennisignaali, verkkoteknologiat, modeemi ja liittymä. Vielä tällä hetkellä yleinen hidastaja, jossa olemme operaattoreiden armoilla, on tukiaseman liittymä runkoverkkoon.


Antennisignaalin laatu

Selvä asia on, että jos dataa kuljettava radiosignaali on epävarmoissa kantimissa, ei datan siirtokaan voi olla katkotonta.

Kaikissa modeemien ohjelmistoissa on jonkinlainen näyttö signaalin voimakkuudelle. Tietoa signaalitasosta on myös kyseltävissä modeemilta ns. AT-komennoilla. AT-komennoista on lisätietoa "Evernet User Manual"-sivuilla osoitteessa http://siptune.net.

Voimakkuustiedosta on tärkeää tietää, että näkyvillä on aina voimakkuus siitä radioteknologiasta (RAT = Radio Access Technology), johon sillä hetkellä ollaan kytkeydyttynä. Suomessa kaksi vaihtoehtoa tällä hetkellä ovat käytännössä 2G/GPRS tai 3G/WCDMA/HSPA. (HSPA=High Speed Packet Access)

Oli kyse kummasta tahansa teknologiasta, kannattaa signaalin laatu selvittää ja tarvittaessa parantaa sitä sopivalla lisäantennilla.

Signaalin voimakkuudessa, antennien vahvistuksissa ja esim. kaapeleiden vaimennuksissa törmää väistämättä käsitteeseen desibeli (Lyhenne dB ja tämän variantit dBi ja dBm.) Desibelin olemusta on selvennetty edellä mainitun EUM:n desibeliartikkelissa.


Radioteknologiat 2.5G vs 3G

Erityisesti edellä mainittujen radioteknologioiden rajamailla vaikutusmahdollisuudet yhteyteen ovat dramaattiset.

Usein on pysyvästi käytössä hidas GPRS-siirto, vaikka sopivalla modeemin sijoituksella tai lisäantennilla WCDMA/HSPA:kin olisi saavutettavissa. Vastaavasti yhteyden rajamailla modeemi saattaa "putoilla" 2G:n puolelle aiheuttaen katkoksia ja hidastelua.

Edellä mainituissa rajatapauksissa ei aina tarvita edes sijoituksia antenneihin, vaan modeemi voidaan käskeä pysymään 3G-verkossa, vaikka signaali olisikin heikohko. Modeemin "pakottamiseen" 3G-verkkoon eri laitteilla ja ohjelmistoilla löytyy ohjeet täältä.


Siirtokaista tukiasemalta runkoverkkoon

GSM:n alkuaikoina datan siirtotarve tukiasemalta runkoverkkoon muodostui puheen siirrosta. Yhden puhelun siirtokaistan tarve on enimmllään 13 kb/s, joten yleinen 2 Mb/s yhteys on riittänyt siirtoon reilusti. Entä datan siirto? Jo kaksi 1 Mb/s yhdeyttä tarvitsevat kaistanleveyttä teoriassa tuon saman 2 Mb/s, joten yleiset pullonkaulat juuri tässä ovat ymmärrettäviä.

Mobiililaajakaistan yleistyessä operaattorit ovat onneksi kovaa vauhtia päivittämässä siirtoverkkoja Ethernet-tekniikkaan, vastaamaan datakäytön vaatimuksia. Valitettavan usein tämä kuitenkin yhä on rajoittavana tekijänä yhteysnopeudelle. Allekirjoittaneenkin 2 Mb/s liittymä siirtää toimistolla tällä hetkellä vain 300kb/s, vaikka tukiasema on 2 km päässä ja käytössä on Poyntingin paras suunta-antenni, eli radiosignaalin laatu on taattu. Operaattori on myöntänyt ongelman ja luvannut kapasiteettilisäystä aivan lähikuukausina...


Mokkula tai tikku

Luonnollisesti myös modeemin maksimi tuettu nopeus on oleellinen tekijä. Onhan tämän hetken valikoiman kirjo download-nopeuksissa alle 400 kilobitistä yli 14 megaabittiin sekunnissa, ja nopeus verkkoon päin alle sadasta kilosta yli viiteen megabittiin sekunnissa.

Useimmiten rajoitteet on muualla kuin modeemissa, mutta ilman muuta maksiminopeutta tavoitellessa kannattaa valita modeemi, jossa nopeutta verkon nopeutumisen myötä riittää tulevaisuuteenkin.


Liittymä/datapalvelu

Hankitun liittymän/datapaketin maksiminopeus on myös jyrkkä nopeuden rajoittaja. Jos käytössä on 1M/384k -liittymä, ei 5 Mb/s -nopeuksista kannata haaveilla.


Missä datanopeuden pullonkaula?

Edelliset tekijät ovat muutoin arvioitavissa kohtalaisen suoraviivaisesti lukuunottamatta tukiaseman rajoituksia. Tukiasema voi teoriassa tarjota suurta nopeutta, mutta suuri käyttäjämäärä tukkii kaistan.

Hyvä työkalu tämänkin tutkailuun on MDMA (Mobile Data Monitoring Application). Ohjelmalla saa muutenkin paljon tietoa yhteydestä, mutta lisäksi nähtävissä on ainakin Huawein modeemeilla yhteyden profiili. Näyttäisi, että Elisan ja Saunalahden verkoissa profiili näyttää tukiaseman maksiminopeudet (esim. 8M/2M) ja DNA:n ja Soneran liittymillä tilatun liittymän maksimit (esim 1M/384k).

MDMA-ohjelma ja ohjeet käyttöön löytyvät Evernet User Manualin MDMA-sivulta.